Lapsivähennys tulisi palauttaa tukemaan lapsiperheitä!

11.03.2011 12:18

Kohta loppuva vaalikausi on ollut raskasta aikaa myös monelle lapsiperheelle jos se on ollut sitä Suomalaiselle yrityselämällekkin.  Hallitus ei reagoinut talouden taantumaan tarpeeksi järein keinoin. Ennalta päätetyt mittavat veronkevennykset toteutettiin monien mielestä epäloogisesti ja talouden suhdannetilanteesta  välittämättä.

Nyt valtio velkaantuu nopeaan tahtiin  yli 30 milj euroa vuorokaudessa. Näin ei voi jatkua, siitä ovat varmasti kaikki puolueet liikuttavankin yksimielisiä.  Julkisen talouden tasapainottaminen on tehtävä laajana ja mahdollisimman nopeana toimenpiteenä. Tasapainottamistoimien on kuitenkin oltava mahdollisimman oikeudenmukaisia ja tasa-arvoisia. Säästötoimia suunniteltaessa on muistettava, että heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat edelleen vähintään sen tuen mitä tälläkin hetkellä.

Nykyisen hallituksen istuessa lapsiperheet ovat olleet  eläkeläiisten ohella suurimpia häviäjiä, vaikka takuueläke nyt lopultakin tuli voimaan. Lapsilisiä korotettiin ruhtinaalliset 40 senttiä kuukaudessa nyt helmikuussa mutta onko tällaisella korotuksella kenellekkään mitään merkitystä? Inflaatio nopeutuu, ruuan, energian ja polttoaineiden hintojen noustessa kiristyvää tahtia. Lapsiperheille em. korotuksia  ei kompensoida 40 sentin korotuksella. Jos lasten hyvinvoinnista  ja turvasta ei huolehdita lapset voivat huonosti ja tulevaisuuden  Suomikin voi huonosti. On myös muistettava, että lapsiperheiden tukeminen ehkäisee nuorten syrjäytymistä, jolla on suuri merkitys kouluttautumisessa ja tulevaisuudessa työllistymisessä.  Tällä hetkellä lapsiperheet ovat samanlaisessa kurimuksessa ja yhtä köyhiä kuin 1970-luvulla.

Köyhimpiä lapsiperheitä auttaisi  jo se, että lapsilisä ei enää jatkossa leikkaisi toimeentulotukea. Tämä Esko Ahon (kesk.) hallituksen aikoinaan tekemä uudistus on erittäin epäoikeudenmukainen. Eihän lapsilisää lasketa verotettavaksi tuloksi myöskään parempituloisilla. Sen myötä ne lapsiperheet, jotka eniten lapsilisää tarvitsisivat, eivät sitä saa. SDP haluaa muuttaa mallin sellaiseksi, ettei lapsilisä enää leikkaa epätasa-arvoisesti toimeentulotukea  ja kaikki perheet  oikeasti saisivat lapsilisän.

Tarvitaan myös kaikkia lapsiperheitä auttavia toimia jotka tukevat niin yksinhuoltajaperheitä kuin ns. kokonaisia perheitä. Samalla kun käydään huolellisesti läpi koko verovähennysten kokonaisuus, on syytä harkita  palaamista  lapsivähennyksen  käyttämiseen verotuksessa.

Se tarkoittaa lapsiperheille mahdollisuutta vähentää tietty osuus  maksettavista veroista per jokainen lapsi eli käytännössä lisäeuroja suoraan lapsiperheiden kukkaroon.

On selvä, että verovähennyksiä kokonaisuudessaan on karsittava. Lapsivähennyksen toteuttaminen ei kuitenkaan varmasti olisi väärä investointi koska Suomella ja Suomalaisilla ei ole varaa menettää yhtään sukupolvea väliinputoajien joukkoon jonne kuilu aukeaa helposti jos köyhyyden takia syrjäännytään muusta yhteiskunnasta.

Ari Harinen

Kansanedustajaehdokas Uusimaa SDP

www.harinen.fi

PERUSTURVALAUTAKUNTA PYÖRTÄMÄSSÄ VALTUUSTON PÄÄTÖKSIÄ

02.02.2011 14:25

OMAISHOITAJIEN JO NYT KURJAA TILANNETTA AIOTAAN HEIKENTÄÄ ENTISESTÄÄN,

Vuosi on hädin tuskin ehtinyt vaihtua, kun Kirkkonummen
 perusturvalautakunnan suunnalta kuuluu jälleen kummia!

Lautakunta piti 26.1. kuluvan vuoden ensimmäisen kokouksensa, jossa se päätti suuressa viisaudessaan esittää, että omaishoitajien vapaapäivät
 tulisivat maksullisiksi. Paitsi, että esitys on todellinen korvatillikka
 omaishoitajille, se on myös kunnanvaltuuston tekemien linjausten
 vastainen. Kysymys on ns. intervallihoitojaksojen maksulliseksi
 laittamisesta.

Omaishoitajilla on vuosittain oikeus 36 vapaapäivään,
 joiden ajaksi he voivat jättää läheisensä turvallisin mielin laitoshoitoon
 Kirkkonummella tätä oikeutta käyttää tällä hetkellä 30 omaishoitajaa.

Kokoomus ilmoitti menneenä viikonloppuna puheenjohtajansa suulla, että
tuloverojen laskemista tulisi ensi vuonnakin jatkaa n. 1 mrd:lla eurolla.
Esitys on kestävyysvajekeskustelu huomioiden suorastaan vastuuton varsinkin,
kun se lausutaan vielä valtiovarainministerin suulla. Lausunto tulee
ymmärrettävämmäksi, jos puolueen harjoittaman sosiaalipolitiikan juonteena
on yleisemminkin tällainen  ajattelu, että tämän suuntaiset valtion tulojen
vähennykset/menojen lisäykset voidaan maksattaa esimerkiksi omaishoitajien
tukea leikkaamalla. Lavantin johtaman perusturvalautakunnan esitys on
suorastaan naurettava, jos sitä perustellaan kuntatalouden säästöillä.
”Säästöjä” esitetystä manööveristä kertyisi Kirkkonummen kunnalle n. 11 000
euroa vuodessa.  Myöskään tasa-arvokysymyksenä tätä ei voida perustella
sillä kaikilla halukkailla on oikeus näihin intervallipäiviin.Tärkeää on
myös huomata, että tällainen menettely johtaisi pahimmillaan siihen, että
ainakin osa valitsisi helpomman tien ja antaisi omaisensa  kunnan
hoitovastuulle. Yksikin tällainen siirtymä tulisi maksamaan kunnalle
laitoshoidon kustannuksina n. 40 000 – 60 000 euroa vuosittain. Lavantille
on tässä kohtaa todettava, että tällainen talouspoliittinen puuhastelu
muistuttaa lähinnä hölmöläisten hommalta!

Edellä mainitussa omaishoitajia koskevassa asiassa on kyse paitsi
sopimusoikeudellisesta asiasta niin myös yleisestä yhteiskunnallisesta
oikeudenmukaisuudesta. Sopimusten purkaminen olisi voimassa olevien
omaishoitosopimusten kannalta  laiton teko. En tiedä missä voimaintunnossa
perusturvalautakunta Antti Lavannin johdolla luulee, että se voisi
yksipuolisesti muuttaa voimassaolevia sopimuksia. Ei myöskään ole
mahdollista , että uusista sopimuksista tehtäisiin luonteeltaan erilaisia
kuin kuin jo voimassa olevista sopimuksista.

Se rikkoisi yhdenvertaisuuslain
pykäliä. Lisäksi päätös on kunnan kannalta varmasti pitkässä juoksussa
haitallinen mitä tulee esim. rajustikin kasvaviin laitoshoidon
kustannuksiin.
Kirkkonummen kunnan talousarvioneuvotteluissa poliittisten ryhmien välillä
sovittiin, että omaishoidon tuki tullaan toteuttamaan niin laajana, kuin
sille kysyntää on ja tarvittaessa omaishoitoon kohdennettavia euroja päin
vastoin LISÄTÄÄN. Tavoitteeksi on kirjattu ,että omaishoidotuen käyttöä
tulisi lisätä. (TA-kirja s.43) Kun
perusturvalautakunnan omaa ehdotusta leikata lasten kotihoidon tukea ei
hyväksytty, hakee lautakunta nyt näköjään revanssia leikkaamalla tukea
toisella tavalla. Tällaisiin manöövereihin on kokoomusjohtoisen
perusturvalautakunnan osalta jo totuttu; viimeksi silloin, kun kunnassa
pohdittiin terveyskeskuksen yöpäivystyksen poissiirtämistä. Tulen käyttämään kaikki keinot kunnanhallituksessa, jotta
 perusturvalautakunnan suorastaan järjetön päätös alistetaan
 kunnanhallituksen käsiteltäväksi ja saadaan omaishoidon kannalta toimiva,
 edullinen ja edes jotenkin sosiaalipoliittisesti oikeudenmukainen
 järjestelmä pysymään ennallaan.

Ari Harinen
 SDP

kunnanhallituksen jäsen

harinen.fi

Eläketurvan murentaminen ja pakkokeinot eivät pidennä työuraa

24.01.2011 14:14

Julkisuudessa on keskusteltu vilkkaasti eläkeiän nostamisesta aina siitä lähtien, kun ex-pääministeri Vanhanen (kesk) esitti asiaa. Tuolloin hallitus joutui perääntymään julkisen mielipiteen, opposition ja kaikkien palkansaajajärjestöjen painostuksen vuoksi. Asia on kuitenkin edelleen esillä ja ajankohtainen.

Varsinaisesta asiasta, työurien pidentämisestä, ovat kaikki yksimielisiä. Keinoista sen sijaan on erimielisyyttä. Palkansaajajärjestöt ja SDP katsovat, että oikeat välineet löytyvät kuitenkin niiden ihmisten saamisesta työhön, jotka ovat tällä hetkellä ilman työtä, Tämä tarkoittaa käsittääkseni myös kymmeniätuhansia nuoria, alle kolmekymmentävuotiaita. Koko ajan puhutaan työurien jatkamisesta , että se on hyvinvointiyhteiskunnan selviämisen kannalta nyt ensiarvoisen tärkeää. Mielestäni tärkeintä olisi ensin työllistää ne kymmenettuhannet nuoret ennenkuin puhutaan työurien jatkamisesta. >Työssä jaksamisen parantaminen on sitten toinen asia jolla turvattaisiin , että ihmiset jaksaisivat töissä edes nykyiseen eläkeikään saakka.. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan työssä jaksamista edistävät hyvän terveyden ja koulutustason ohella työnantajan tuki ja työn kokeminen tärkeäksi elämänalueeksi.

Onkin kysyttävä miten eläkeiän nostaminen pakolla auttaa näiden tavoitteiden toteutumista? Vastaus on, ettei auta.

Sosialidemokraattien vaihtoehto lähtee nuorisotyöttömyyden katkaisemisesta alkuun, jotta syrjäytymiskehitys voidaan katkaista, työelämän laadun parantamisesta sekä työnantajien kannustamisesta ikääntyvien työntekijöiden työllistämiseen. Työssä jaksamista parannetaan mm. lisäämällä mahdollisuuksia joustaviin työaikoihin sekä vapaaehtoiseen osa-aikatyöhön. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan panostamalla työttömäksi jääneitä ihmisiä voidaan auttaa uuteen alkuun. 60 vuotta täyttäneiden pysymistä työelämässä voidaan tukea alentamalla työnantajamaksuja.

On tärkeää huomata, että nykymuotoinen, vuonna 2005 käyttöön otettu joustava eläkeikä, jossa ihmisille itselleen annetaan enemmän vapauksia päättää omista asioistaan, on toiminut hyvin. Ennen tätä uudistusta eläkeiän alaraja oli 65 vuotta. Suomalaisten keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on noussut uudistuksen käyttöönoton myötä lähes vuodella, ollen tällä hetkellä 59,8 vuotta. Pakollinen eläkeikärajan nosto ei vaikuta siihen kuinka kauan työssä jaksamme, siihen tarvitaan muita toimenpiteitä. Nuoret ovat puoliksi käyttämätön voimavara Suomalaisessa työelämässä heidän työllistäminen luo pohjan myös tulevaisuuden Suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.

Ari Harinen

Eduskuntavaaliehdokas SDP

Ajatuksia peruskoulusta

10.11.2010 15:58

Opettajalehti verkkojulkaisu 2010.11.03

Tämän päivän ja tulevaisuuden kehittyvä peruskoulu

Onnistuneessa perusopetuksessa koulun ja kodin välinen yhteistyö on tiivistä ja toinen toistaan tukevaa.Opettajan on oltava se oppilaiden ja vanhempien arvostama pedagogi ja auktoritetti, joka johtaa koulussa opetusta. Tänä päivänä monet opetustilanteet kaatuvat puutteelliseen työrauhaan, joka johtuu oppilaiden opettajaa ja toisia oppilaita kohtaan puuttuvasta arvostuksesta . Jokaisella oppilaalla on oltava oikeus työrauhaan opiskelutilanteessa. Kaikkia opetus ei varmasti kiinnosta , mutta työrauhan kunnioittamisen tulisi vähintään kiinnostaa jokaista.

Tämän päivän pelit, puhelimet, tietokjoneet ja niiden mukanaan tuoma nopea virtuaalimaailma tekevät elämästä hektisen. Kaikki eivät jaksa keskittyä uuden oppimiseen ,joka vaatisi pitkäjännitteisyyttä. Ahkeruus ja tunnollisuus on tullut monien mielessä adjektiiveiksi joita ei enää arvosteta.

Koulun aloittamista ei ole syytä aikaistaa nykyinen malli ,josa tutustutaan kuusivuotiaana esikoulussa koulukäynnin saloihin ja ehkä myös tulevaan kouluun ja opettajaan sekä luokkatovereihin on mielestäni hyvä. Lyhenevä lapsuus on kuitenkin realismia emme saa lyhentää sitä asetuksilla.

Kielitaito on tärkeä osa lastemme tulevaisuutta.
Kielten opiskelun varhentamista olisi voitava harkita tai annettava siihen enemmän mahdollisuuksia jo alakoulun puolella, ja miksipä ei jo vaikka esikoulussa.
Ruotsinkielisen ja suomenkielisen koulun erillisyydestä olisi luovuttava mahdollisimman pian ja tuotava kotimaiset kielet saman katon alle. Yhdistämisestä on otettava se suunnaton synergiaetu joka siinä piilee. Kaksikelisen koulun ajatus olisi vietävä läpi lukioon ja myös ammattikouluihin.

Kaksikielisenä maana tämä on meille pääoma jota ei ole syytä hukata.

Vanhempien ja lasten väliset vuorovaikutusuhteet ovat muuttuneet.

Vanhemmat ovat menettämässä otettaan vanhemmuudesta ja sen mukana myös aikuisen auktoriteetti on kokemassa inflaation. Tämän saavat opettajat kohdata koulussa päivittäin.

Yhteistyössä vanhempien kanssa tulisi luoda kuunnioituksen ja arvostuksen ilmapiiri oppimista ja koulua kohtaan . Saavutettu työrauha mahdollistaakaikentasoisten oppilaiden oppimisen ja selviytymisen koulutiestään. Kunnioittavassa ilmapiirissä myös erilaisuus hyväksytään ja jokaisen oppilaan erityistarpeisiin voidaan vastata. Erilaiset oppimisen esteet ovat nykypäivänä lisääntyneet voimakkasti sen seurauksena opettjat tarvitsevat opetustilanteisiin entistä enemmän toisen aikuisen eli avustajan apua. Avustaja määrärahan pitäisi tulevaisuudessa olla enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Nykyinen ultranopea tiedonsiirtoja loistavat opetusvälineet :tietokoneet, smart boardit ja ohjelmistot

mahdollistavat monipuolisen ,tasokkaan ja tasa-arvoisen opetuksen riippumatta siitä missä koulu tai muu opiskeluympäristö sijaitsee. Tietokoneiden käyttö kytkee opetuksen ja oppilaat ympäröivään yhteiskuntaan ja koko maailmaan. Lapset ja nuoret ovat tänä päivänä monista asioista tietoisempia kuin kuin lapset ovat koskaan aikaisemmin olleet. Älkäämme siis hukatko tätä mahdollisuutta tehdä lapsistamme entistä kykenevämpiä selviytymään yhteiskunnan haasteista ainoastaan arvostuksen ja

kunniottamisen puutteeseen toisiamme kohtaan.

Ari Harinen

SDP Uusimaa

Kirkkonummen Sanomat: Talousarvoineuvottelut , kovaa peliä vai näpertelyä pienillä panoksilla?

10.11.2010 15:58

Talousarvoineuvottelut : kovaa peliä vai näpertelyä pienillä panoksilla?

Viime vuosina useilla kunnilla on ollut paineita veroprosentin korotukseen. Myös Kirkkonummella on kunnan talouden tasapainottamistalkoissa jouduttu hyväksymään työkaluksi veroprosentin tarkastaminen ylöspäin; viimeksi vuoden 2009 talousarvioneuvotteluissa.

Kunnallisveron korottamisen syyt ovat liittyneet lähes poikkeuksetta kuntien taloudellisen toimintaympäristön muutoksiin mutta myös valtiovallan päätöksiin siirtää yhä enenevässä määrin toimintojen järjestämisvastuita valtiolta kunnille. Taloustilanteen yleinen kiristyminen ja siitä aiheutunut työttömyyden kasvu on vähentänyt kuntien verotuloja ja vaikeuttanut jopa kuntien lakisääteisten toimintojen rahoittamista ja toteuttamista. Kun tehtävävastuiden siirron yhteydessä valtiovalta on lisäksi tuntunut usein unohtaneen kuntien vastuulle kaatamansa toiminnan kunnollisen resurssoinnin, on soppa saavuttanut usein kiehumispisteen. Tällainen on tilanne tällä hetkellä mm. meillä Kirkkonummella..

Kirkkonummen kuntatalous on haastavassa tilassa. Ratkaisua tai edes helpotusta tilanteeseen ei pitäisi kategorisesti hakea kuitenkaan aina pelkästään kunnallisveron korottamisesta. Veroprosenttiinkin pitää toki uskaltaa koskea mutta mielellään vasta sitten, kun kaikki muut keinot ovat perustellusti suljettu pois vaihtoehtojen joukosta. Esimerkiksi kiinteistöveroprosentin korotus on eräs keino, josta erityisesti Kirkkonummella olisi syytä keskustella ennen päätöstä yleisen kunnallisveron korottamisesta. Naapurikuntiin verrattuna Kirkkonummi on ollut erittäin maltillinen, etten sanoisi suorastastaan suopea kiinteistöjen verottaja; kiinteistöveron osalta meillä toteutetaan vain lain sallimaa alarajaa. Korottamalla esim. vuonna 2011 kannettavaa kiinteistöveroa vakituisen asutuksen osalta 0,32 prosentista 0,38 %, kunta kasvattaisi verotulojaan 490.000 eurolla.Samassa suhteessa tulisi korottaa myös vapaajan asutuksen verotusta jolloin verokertymä olisi vielä suurempi.

Kunnan vuosittain tekemien investointien määrä on asia, josta käydään mielestäni jatkuvasti liian vähän julkista keskustelua. On kovin ristiriitaista, että samalla kun talousarvioneuvotteluissa keskustellaan esim. Kirkkonummen sosiaali- ja terveytoimeen (perusturvaan) tai sivistys- ja koulutoimeen tehtävistä mittavista leikkauksista, ketään ei tunnu häritsevän se tosiasia, että rajusti velkaantuva kuntamme on jälleen valmis ensi vuonna ottamaan lisää lainaa mittavien investointien (26 milj) läpiviemiseksi. Myös uusi kunnantalohanke on erikoinen ja mielestäni tässä taloudellisessa tilanteessa jopa kyseenalainen. Vaikka kunnantaloprojekti ei kunnalle suoranainen investointi olekaan, aiheuttaa se vuonna 2011 kunnan käyttötalouteen kalustamisineen ja vuokrineen yli 2,5 miljoonan euron rahoitustarpeen. Jatkovuosinakin pelkät vuokrat tulevat rasittamaan kunnan käyttötaloutta n.1,2 miljoona euroa/vuosi. Kyseenalaiseksi hankkeen tekee erityisesti se, että samanaikaisesti hankkeen siunaamisen kanssa päättäjät ovat tienneet tai heidän olisi ainakin tullut tietää, että talousarviossa on samanaikaisesti syntymässä useiden miljoonien eurojen rahoitusvaje!

Kunnanjohtaja on laatimassaan vuoden 2011 talousarvioehdotuksessa esittänyt säästötoimenpiteinä mm. kotihoidontuen kuntalisän pienentämistä (50e/lapsi), omaishoidon tuen leikkaamista 80.000:lla eurolla ja henkilökunnan kesälomakorvausten muuntamista 50% osalta vapaaksi (säästövaikutus n.300.000 euroa). Lisäksi kunnanjohtajan talousarvioehdotus sisältää monia muita kunnan henkilökuntaan kohdistuvia  säästötoimenpiteitä joista mainittakoon mm. liikuntasetelien poisto. Mainittujen säästötoimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen on marginaalinen mutta vaikutukset esim. työhyvinvointiin varmasti tuhoisia. Tuskin myöskään omaishoitajat ja lapsiperheet pomppivat ilosta kunnanjohtajan ehdotuksia lukiessaan.

Seuraukset edellä mainituista leikkaustoimista tulisivat toteutuessaan olemaan dramaattisia ja itse asiassa vain lisäisivät Kirkkonummen kunnan taloudellisia ja toiminnallisia ongelmia. Vanhusten hoidossa laitospaikkojen kysyntä tulisi luultavasti kasvamaan ja lapsiperheet tulisivat varmasti hakemaan entistä enemmän kunnallisia päivähoitopaikkoja.

Sen sijaan, että kunnan virkamiesjohto käyttää kallista työaikaansa etsiäkseen erilaisia henkilöstösäästöjä, tulisi heidän pohtia, miten jo nyt rajalliset henkilöstöresurssit kohdistettaisiin tehokkaimmin ja miten yksittäiset työntekijät saataisiin jaksamaan niin fyysisesti kuin psyykkisestikin mahdollisimman hyvin arjen työpaineissa. Nyt ei ole kepin tarjoamisen aika.

Kaiken kaikkiaan nyt kahden viikon jatkoajalle siirtyneet talousarvioneuvottelut ovat murskanneet haaveet siitä, että vuoden 2011 tuloista ja menoista olisi voitu päättää samanaikaisesti ja yksituumaisesti Tilanne on surullinen, koska se viestii mielestäni meidän päättäjien kyvyttömyydestä tarttua haasteelliseen tilanteeseen kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla sekä haluttomuudesta keskustella oikeista asioista lillukanvarsien sijaan.

Ari Harinen SDP

15.12.2008 16:14

“Huostaanottoja lykätään liian pitkään”

0 kommenttia

MTV3-Mervi Oksanen

Lastensuojelun tilaa on arvosteltu paljon Suomessa. Sitä mukaa kun lastensuojeluilmoitukset lisääntyvät pahenee myös sosiaalialan resurssipula. Huostaanottojen määrässä Suomi on maailman kärkimaita.

Sijaisperheiden vähyyttä pidetään alan suurena ongelmana. Alalla pitkään toiminut Ari Harinen pitää kuitenkin suomalaisen järjestelmän suurimpana heikkoutena huostaanottojen lykkäämistä liian pitkään.

- Se on lasten kannalta kaikkein rankinta. Monissa kunnissa huostaanottoja venytetään aivan liian pitkälle. Jos lapsi on 15-16-vuotias, on myöhäistä yrittää vaikuttaa tulevaisuuteen. Siinä on jo saatu ne eväät, millä loppuelämä porskutetaan, Harinen valittelee.

Harinen pitää lykkäämisen syynä kuntien huonoa taloustilannetta.

- Huostaanottoprojekti, jossa yhteiskunta joko välillisesti tai suoraan hoitaa lapsen, on kallista. Ammatillisessa perhekodeissa on selkeä hoitovuorokausimaksu, sijaisperheissä on käytössä kuukausikorvaus.

Sijaisperheiden saama korvaus on Harisen mukaan aivan liian pieni ja selittää hänen mielestään myös osaltaan sen, että sijaisperheitä on tarjolla liian vähän. Harinen uskoo, että halukkaita löytyisi enenmmän, jos korvausta nostettaisiin.

Toinen syy sijaisperheiden vähyyteen on työn aivan omaa luokkaansa oleva haasteellisuus.

- Työ ei ole helppoa, se on 24/7 eli vuorokauden ympäri joka päivä. Se ei ole työtä, jossa kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen voi laittaa ovan kiinni ja unohtaa ongelmat, Harinen perustelee.

Perhekoti – lastenkodin pehmeämpi vaihtoehto

Kirkkonummella asuva Harinen on vaimonsa kanssa pitänyt ammatillista perhekotia jo yli kymmenen vuotta. Hariset päätyivät perustamaan perhekodin työskenneltyään vuosia alan laitoksissa.

- Koimme, ettei laitos ole paras ympäristö lapselle kasvaa. Todettiin, että kyllä se perhe on ainoa ympäristö, jossa lapselle voidaan tulevaisuus edes jollakin lailla järjestää, ja jossa on mahdolliosuus nähdä normaalia perhe-elämää.

Monen sijaisperheenä toimimisesta kiinnostuneen hyvät aikomukset voivat tyssätä byrokratiaan. Myös Haristen perhekotisuunnitelmat pyörivät pitkään byrokratian rattaissa.

- Se on äärettömän raskas rumba. Siinähän luvat haetaan läänistä ja siinä tapahtuu useita erilaisia haastatteluja. Tutkitaan, minkälainen perhe on, perheessä käy palotarkastajat, terveystarkastajat, kunnan edustajat jne. Kaikkinensa kestää sellaiset melkein vuoden päivät ennen kuin lupaviidakon on saanut läpi, Ari Harinen muistelee.

Haristen perhekotiin kuuluu kolmen iki-oman lapsen lisäksi neljän sijoitettua lasta. Sijoitetut ‘lainalapset’, kuten Harinen itse heitä kutsuu, asuvat perhekodissa pysyvästi.

- Yksi perhehoidon lähtökohdista on se, että niissä pysytään samassa paikassa. Laitoshoidossa lasta heitellään huomattavasti helpommin laitoksesta toiseen tai siirretään jopa tietyn iän ylittymisen myötä lastenlaitoksesta nuorisohuoltolaitokseen, Harinen arvostelee.

Mistään lyhytaikaisesta hoitosuhteesta ei perhekodissa ole kysymys. Yksi Haristen lainalapsista on ollut heillä jo 13 vuotta. Yleensä lapsi asuu perhekodissa täysi-ikäisyyteensä asti, mutta erikoistapauksissa hoito jatkuu jälkihuoltona senkin jälkeen, kun todetaan etteivät siivet vielä kanna.

Suhde biologisiin vanhempiin todella tärkeä

Harinen pitää lasten suhdetta biologisiin vanhempiiinsa erittäin tärkeänä. Suhteen ylläpito on kuitenkin toisinaan hyvin haastavaa.

- Aika usein on mukana alkoholiongelmia, huumausaineongelmia, mielenterveysongelmia jne. Joskus on hyvä tilanne ja lapset käyvät vierailemassa biologisten vanhempiensa luona, joskus vierailu on mahdotonta.

Huostaanotettu lapsi elää tunnetasolla valitettavan usein biologisten vanhempien ja hoitovanhempien hämärässä välimaastossa. Lehdissä on kerrottu tapauksista, joissa biologinen vanhempi pettää kerta toisensa jälkeen tapaamislupaukset ja lapsi palaa hoitovanhempiensa luokse nuolemaan haavojaan. Tilanne on valitettavasti hyvin tuttu myös Ari Hariselle.

- Nämä ovat todella rankkoja kokemuksia lapsille, mutta lähtökohta on kuitenkin se, että ei haluta hajottaa sitä elämän pitkäaikaisinta suhdetta, vaan päinvastoin yrittää saada se niin hyvään kuntoon kuin se on mahdollista.

Ari Harinen Kirkkonummi

Kaatoiko rkp kestävän kehityksen tuulivoimahankkeen

21.06.2007 15:36

KS. 2007

Kaatoiko RKP kestävän kehityksen tuulivoimahankkeen?

Kansanedustajaehdokas vaatii asian perinpohjaista selvitystä, vaikka se vaatisi EY-tuomioistuimeen menoa.

MTV3 paljasti 4.10.2007 hyväveli- järjestelyt, jolla RKP:n viestintäjohtaja ja kansanedustajaehdokas ja hänen miehensä saivat tiskin alta Inkoosta rantatontit alihintaan.

Juttu: http://www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?474110

RKP-vetoinen kunta on hyväksynyt kaikki poikkeusjärjestelyt, joilla kyseiset rantatontit on saatu kaavoitettua. Entistäkin aremmaksi asian tekee se, että myydyt tontit olivat veronmaksajien omaisuutta, sillä ne kuuluivat Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen omistamaan Koppernäsin virkistysalueeseen.

Uudenmaan Virkistysalueyhdistys on 21 uusmaalaisen kunnan omistama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on kehittää ja hallinnoida Uudenmaan alueen veronmaksajien virkistysmahdollisuuksia.

Tonttien turha yksityistäminen rikkoi parhaimman silokallioalueen, onkin poikinut satamäärin lehtikirjoittelua ja valituksia eri oikeusasteisiin.

Kansanedustajaehdokas Ari Harinen kuuluu yhdistyksen toimintaa valvovaan valtuuskuntaan. Harinen on yrittänyt kyseenalaistaa yhdistyksen toimintapolitiikkaa sisältäpäin, mutta turhaan. ” Yksityiskeskustelussa kyllä myönnetään, ettei olla oltu tietoisia päätettyjen asioiden kokonaiskuvasta, vaan on vaan päätetty kun on sanottu että näin tämä asia menee! Kenelläkään ei ole toistaiseksi ollut rohkeutta astua esiin. Ehkö tuomioistuimessa ollaan puheliaampia.” Harinen jatkaa: ” Vaalikiertueeni aikana minulle on sadat virkistyskalastajat, sienestäjät ja ulkoilijat purkaneet turhautumistaan. Koska koko Länsi-Uudenmaalla koetaan yleisesti, että hyväveli-järjestelmä ja poliittinen korruptio toimii ja voi hyvin, on asia nyt kertakaikkisesti selvitettävä”, sanoo Harinen. Harinen toimii Virkistysalueen valtuuskunnan lisäksi useissa muissa kunnallisissa elimissä ja sanoo että onneksi niissä työjärjestys on aivan toista ja kuntalaisenkin ääni pääsee esille. Demokratia toimii, mutta ei kaikkialla.

”Tulen Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan jäsenenä vaatimaan, että asetetaan puolueeton lakimiesryhmä selvittämään, onko yhdistys kunnallinen toimija vai ei, toimiiko se vastoin perustamisajatustaan pilkkomalla ja myymällä kaikille tarkoitettuja ja veronmaksajien rahoilla ostettuja virkistysalueita ja johdetaanko yhdistystä oikein. Vaikka olen valtuuskunnan jäsen, en ole esimerkiksi saanut sellaista toimintasuunnitelmaa, jossa parhaillaan työn alla olevat hankkeet olisi budjetoitu saati sitten selitetty niiden todellinen ja kuntalaisia palveleva tarve.

Ei voi olla oikein, että uudenmaan alueen yli miljoonalta ihmiseltä ulosmitataan parhaat kalliot yhden perheen käyttöön”, sanoo Harinen.

Viimeisenä pisarana on sitkeät huhut, joilla alueen entiseltä omistajalta IVO:lta kiellettiin tuulivoiman kehittäminen. Huhujen mukaan tämä tehtiin siksi, IVO myisi aluenn ja että tontinostajaperheelle saataisiin rikkoutumaton rauha. Sittemmin tuulivoimahanketta tuettiin Inkoossa siten että yllättäen myönnettiinkin lupa kolmelle roottorille Tammisaareen, suositulle mökkialueelle, tosin ei silloiselle IVOlle, vaan Inkoolaiselle toimijalle.

”Jos toimikuntaa ei perusteta, vien asian EY-tuomioistuimeen. Uudenmaan laaja virkistyskalastusjoukko on vasta nyt havahtunut, että heiltähän katosi taimenranta.

Tämän ikävän asian saavat myös jälkipolvet todeta, mikäli asiaan ei heti puututa. ”

Kopparnäsin arvo on jo nyt mittaamaton, saati kun lapsemme ovat aikuisia. RKP:n masinoima toimintatapa ei myöskään ole tästä ajasta, senkin on muututtava” Harinen toteaa.

Ari Harinen

www.ari.harinen.fi

Tarvitaanko lasten tekoon ajokortti

03.06.2007 15:54

Tarvitsemmeko pian ajokortin lastentekoon?

Lasten kasvatus ja hyvinvointi alkaa ravinnosta. Monissa tutkimuksissa on todettu, että käytös- ja oppimishäiriöt voivat korjautua täysipainoisella ravinnolla. Suoranaista lasten pahoinpitelyä on pitää kouluissa limu- ja karkkiautomaatteja. Kouluihin on saatava terveellinen välipala,joko kotoa vietynä taikka välipala-automaatista ostettuna.

Riittävä uni on toinen merkittävä tekijä onnellisessa ja tasapainoisessa lapsuudessa. Väsynyt lapsi on moninkertaisessa vaarassa sairastua masennukseenja kaikkiin muihinkin tauteihin, kuin kunnolla levännyt. Lepo on myös ensiarvoisen tärkeää oppimisen ja keskittymisen kannalta.

Nykyvanhemmat tarvitsevat paljon tukea määritellessään rajoja ja rakkautta lapselleen. Lapsille on tärkeä painottaa, että kunnollinen lepo ja ruoka ovat huolenpitoa. Sanon aina itse lapsilleni, että teidän on oltava nukkumassa yhdeksältä. Olisi yhteisten verorahojen tuhlausta, jos he metelöivät tai nukkuvat koulussa. Korostan, että päättäjät joutuvat valitsemaan siitä annetaanko vanhuksille ylimääräinen banaani vai sijoitetaanko koulutukseen. Koulutukseen ei kannata sijoittaa,jos lapset eivät jaksa opiskella voi moni päättäjä ajatella.

Tämä toimii ainakin meillä. Lasten omatunto alkaa kolkuttaa. Siksi pienoinen syyllistäminen on joskus paikallaan. Nykyisin törmää usein ajatukseen, ettei ketään saisi syyllistää. Tämä aiheuttaa sen että järjestelmä tuottaa itsekkäitä ja laiskoja omaneduntavoittelijoita. Lapsille on tärkeätä selittää pienenkin teon merkitys kokonaisuuden kannalta. Tämä pätee myös yhteisen omaisuuden töhertelyyn ja rikkomiseen.

Tarvitsemmeko pian ajokortin lastentekoon? Aikuisen pitäisi pysyä aikuisina myös hankalissa tilanteissa lastensa kanssa.

Nykymuotoinen kunnallinen päivähoitojärjestelmä on tullut tiensä päähän. Lapsella on oikeus vanhempiinsa. Eikä vain niin että aikuisella on oikeus jättää lapsensa yhteiskunnan vastuulle. Lasten asemaa ei voi käyttää parantamaan naisten työmarkkina-asemaa. Naisten asema on pystyttävä korjaamaan muilla keinoin. On päivänselvää, että annamme lapsillemme tällä hetkellä täysin vääränlaista mallia toistemme huolenpidosta. Tämä sukupolvi, joka on jo imeväisenä laitettu koko päiväksi päiväkotiin, ei voi puhua aikuisena vanhusten kotihoidon puolesta. Yhteiskunnan harteillehan heidätkin on aikoinaan sysätty. Koti on ihmiselle aina paras paikka niin vauvalle teinille kuin vaarillekin.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on puhunut paljon taiteiden merkityksestä lasten mielen kehityksessä. Hänen mielestään taide-elämykset antaa lapsille keinoja purkaa aggressioitaan. Luovuuden merkitys mielen tasapainolle on hänen mielestään selvä, se on jo aivojen kuvantamisessa käynyt selville.Liikunnan merkitys on taas joillekin toisille lapsille hyvin samansuuntainen kuin taidekasvatuksen Taidekasvatuksella ja likunnalla voidaan ehkäistään mm. masennusta ,liikalihavuutta ja liikuntaelinten sairauksia tulevaisudessa. Näiden molempien opetusmääriä on vuosien saatossa koko ajan vähennettyTällä on jo kansantaloudellisesti suurta merkitystä.

On erityisen tärkeää, että lapsi ymmärtää, että vain tekemällä voi saada jotain. Viikkorahaa tulisi maksaa vain työpanosta vastaan. Kun joutuu ahkeroimaan vaikka uusimman tietokonepelin eteen, ei ehkä tule halunneeksi joka ikistä uutuutta. Se auttaa lasta kasvamaan ajatukseen, että vaikka yhteiskunnan on pidettävä huoli heikko-osaisistaan, työnteolla voi saada asioita, jotka eivät ole tarpeellisia ihan perustoimeentulon kannalta. Tällöin he myös tulevat ajatelleeksi, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä ja mitkä eivät. Tämä opettaa myös arvostamaan omaa ja vierasta omaisuutta.

Me vanhemmat viestitämme omilla valinnoillamme ja ratkaisuillamme arvomaailmaamme lapsillemme. Se, minkälaista vanhuutta haluamme aikanamme viettää, on näiden ihmisten käsissä.

Ari Harinen

47-vuotias ”suurperheen” isä Kirkkonummelta. www.ari.harinen.fi