Nyt valtio velkaantuu nopeaan tahtiin  yli 30 milj euroa vuorokaudessa. Näin ei voi jatkua, siitä ovat varmasti kaikki puolueet liikuttavankin yksimielisiä.  Julkisen talouden tasapainottaminen on tehtävä laajana ja mahdollisimman nopeana toimenpiteenä. Tasapainottamistoimien on kuitenkin oltava mahdollisimman oikeudenmukaisia ja tasa-arvoisia. Säästötoimia suunniteltaessa on muistettava, että heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat edelleen vähintään sen tuen mitä tälläkin hetkellä.

Nykyisen hallituksen istuessa lapsiperheet ovat olleet  eläkeläiisten ohella suurimpia häviäjiä, vaikka takuueläke nyt lopultakin tuli voimaan. Lapsilisiä korotettiin ruhtinaalliset 40 senttiä kuukaudessa nyt helmikuussa mutta onko tällaisella korotuksella kenellekkään mitään merkitystä? Inflaatio nopeutuu, ruuan, energian ja polttoaineiden hintojen noustessa kiristyvää tahtia. Lapsiperheille em. korotuksia  ei kompensoida 40 sentin korotuksella. Jos lasten hyvinvoinnista  ja turvasta ei huolehdita lapset voivat huonosti ja tulevaisuuden  Suomikin voi huonosti. On myös muistettava, että lapsiperheiden tukeminen ehkäisee nuorten syrjäytymistä, jolla on suuri merkitys kouluttautumisessa ja tulevaisuudessa työllistymisessä.  Tällä hetkellä lapsiperheet ovat samanlaisessa kurimuksessa ja yhtä köyhiä kuin 1970-luvulla.

Köyhimpiä lapsiperheitä auttaisi  jo se, että lapsilisä ei enää jatkossa leikkaisi toimeentulotukea. Tämä Esko Ahon (kesk.) hallituksen aikoinaan tekemä uudistus on erittäin epäoikeudenmukainen. Eihän lapsilisää lasketa verotettavaksi tuloksi myöskään parempituloisilla. Sen myötä ne lapsiperheet, jotka eniten lapsilisää tarvitsisivat, eivät sitä saa. SDP haluaa muuttaa mallin sellaiseksi, ettei lapsilisä enää leikkaa epätasa-arvoisesti toimeentulotukea  ja kaikki perheet  oikeasti saisivat lapsilisän.

Tarvitaan myös kaikkia lapsiperheitä auttavia toimia jotka tukevat niin yksinhuoltajaperheitä kuin ns. kokonaisia perheitä. Samalla kun käydään huolellisesti läpi koko verovähennysten kokonaisuus, on syytä harkita  palaamista  lapsivähennyksen  käyttämiseen verotuksessa.

Se tarkoittaa lapsiperheille mahdollisuutta vähentää tietty osuus  maksettavista veroista per jokainen lapsi eli käytännössä lisäeuroja suoraan lapsiperheiden kukkaroon.

On selvä, että verovähennyksiä kokonaisuudessaan on karsittava. Lapsivähennyksen toteuttaminen ei kuitenkaan varmasti olisi väärä investointi koska Suomella ja Suomalaisilla ei ole varaa menettää yhtään sukupolvea väliinputoajien joukkoon jonne kuilu aukeaa helposti jos köyhyyden takia syrjäännytään muusta yhteiskunnasta.

Ari Harinen

Kansanedustajaehdokas Uusimaa SDP

www.harinen.fi

Vuosi on hädin tuskin ehtinyt vaihtua, kun Kirkkonummen
 perusturvalautakunnan suunnalta kuuluu jälleen kummia!

Lautakunta piti 26.1. kuluvan vuoden ensimmäisen kokouksensa, jossa se päätti suuressa viisaudessaan esittää, että omaishoitajien vapaapäivät
 tulisivat maksullisiksi. Paitsi, että esitys on todellinen korvatillikka
 omaishoitajille, se on myös kunnanvaltuuston tekemien linjausten
 vastainen. Kysymys on ns. intervallihoitojaksojen maksulliseksi
 laittamisesta.

Omaishoitajilla on vuosittain oikeus 36 vapaapäivään,
 joiden ajaksi he voivat jättää läheisensä turvallisin mielin laitoshoitoon
 Kirkkonummella tätä oikeutta käyttää tällä hetkellä 30 omaishoitajaa.

Kokoomus ilmoitti menneenä viikonloppuna puheenjohtajansa suulla, että
tuloverojen laskemista tulisi ensi vuonnakin jatkaa n. 1 mrd:lla eurolla.
Esitys on kestävyysvajekeskustelu huomioiden suorastaan vastuuton varsinkin,
kun se lausutaan vielä valtiovarainministerin suulla. Lausunto tulee
ymmärrettävämmäksi, jos puolueen harjoittaman sosiaalipolitiikan juonteena
on yleisemminkin tällainen  ajattelu, että tämän suuntaiset valtion tulojen
vähennykset/menojen lisäykset voidaan maksattaa esimerkiksi omaishoitajien
tukea leikkaamalla. Lavantin johtaman perusturvalautakunnan esitys on
suorastaan naurettava, jos sitä perustellaan kuntatalouden säästöillä.
”Säästöjä” esitetystä manööveristä kertyisi Kirkkonummen kunnalle n. 11 000
euroa vuodessa.  Myöskään tasa-arvokysymyksenä tätä ei voida perustella
sillä kaikilla halukkailla on oikeus näihin intervallipäiviin.Tärkeää on
myös huomata, että tällainen menettely johtaisi pahimmillaan siihen, että
ainakin osa valitsisi helpomman tien ja antaisi omaisensa  kunnan
hoitovastuulle. Yksikin tällainen siirtymä tulisi maksamaan kunnalle
laitoshoidon kustannuksina n. 40 000 – 60 000 euroa vuosittain. Lavantille
on tässä kohtaa todettava, että tällainen talouspoliittinen puuhastelu
muistuttaa lähinnä hölmöläisten hommalta!

Edellä mainitussa omaishoitajia koskevassa asiassa on kyse paitsi
sopimusoikeudellisesta asiasta niin myös yleisestä yhteiskunnallisesta
oikeudenmukaisuudesta. Sopimusten purkaminen olisi voimassa olevien
omaishoitosopimusten kannalta  laiton teko. En tiedä missä voimaintunnossa
perusturvalautakunta Antti Lavannin johdolla luulee, että se voisi
yksipuolisesti muuttaa voimassaolevia sopimuksia. Ei myöskään ole
mahdollista , että uusista sopimuksista tehtäisiin luonteeltaan erilaisia
kuin kuin jo voimassa olevista sopimuksista.

Se rikkoisi yhdenvertaisuuslain
pykäliä. Lisäksi päätös on kunnan kannalta varmasti pitkässä juoksussa
haitallinen mitä tulee esim. rajustikin kasvaviin laitoshoidon
kustannuksiin.
Kirkkonummen kunnan talousarvioneuvotteluissa poliittisten ryhmien välillä
sovittiin, että omaishoidon tuki tullaan toteuttamaan niin laajana, kuin
sille kysyntää on ja tarvittaessa omaishoitoon kohdennettavia euroja päin
vastoin LISÄTÄÄN. Tavoitteeksi on kirjattu ,että omaishoidotuen käyttöä
tulisi lisätä. (TA-kirja s.43) Kun
perusturvalautakunnan omaa ehdotusta leikata lasten kotihoidon tukea ei
hyväksytty, hakee lautakunta nyt näköjään revanssia leikkaamalla tukea
toisella tavalla. Tällaisiin manöövereihin on kokoomusjohtoisen
perusturvalautakunnan osalta jo totuttu; viimeksi silloin, kun kunnassa
pohdittiin terveyskeskuksen yöpäivystyksen poissiirtämistä. Tulen käyttämään kaikki keinot kunnanhallituksessa, jotta
 perusturvalautakunnan suorastaan järjetön päätös alistetaan
 kunnanhallituksen käsiteltäväksi ja saadaan omaishoidon kannalta toimiva,
 edullinen ja edes jotenkin sosiaalipoliittisesti oikeudenmukainen
 järjestelmä pysymään ennallaan.

Ari Harinen
 SDP

kunnanhallituksen jäsen

harinen.fi

19. – 20.2. SDP:n puheenjohtajapäivät, Vantaa

24.2. Matinpäivät klo 18.00 alkaen Lohjan työväentalo

26.2. Kampanjointia Keravalla klo 12.00 – 13.30

26.2. Kampanjointia Mäntsälässä klo 14.00 – 15.00

27.2. Talvipäivät Klaukkalassa klo 11.00 – 13.30

Maaliskuu

1.3. Kauppakeskus Entresse, Sininen huone -tapahtuma klo 18.00 – 20.00, Espoon keskus

3.3. EK:n keskustelutilaisuus kansanedustajaehdokkaille klo 17.30 – 20.00, Helsinki

5.3. SDP:n yhteinen kampanjatapahtuma klo 11.00 – 12.00, Loviisa

5.3. Kampanjointia Porvoossa klo 12.30 – 14.30

6.3. Vaalitori, Espoon keskus klo 10.00 – 11.00

6.3. Kampanjointia Vantaalla Hakunilassa klo 11.30 – 12.30

19.3. Kampanjointia Tammisaaressa klo 10.00 – 11.00

19.3. Kampanjointia Kirkkonummella,  Masala klo 11.45 – 13.00

24.3. Keski-Uudenmaan kierros puheenjohtaja Urpilaisen johdolla klo 12 alkaen

26.3. Kampanjointia Espoossa kauppakeskuksissa ja Tapiolan aukiolla 11.00-15.00

27.3. Korson maalaismarkkinat klo 11 – 13

28.3. Lohjan lehden haastattelu Cafe Lauri, Lohja

Huhtikuu

2.4. Kampanjointia Nummelassa klo 10.00 – 11.00

2.4. Kampanjointia Kirkkonummella klo 11.30 – 13.00

2.4. Vaalipaneeli Karakallion monitoimitalossa Kotkatiellä klo 14 alkaen

3.4. Kampanjointia Leppävaarassa, maalaismarkkinat klo 10.00 – 13.00

4.4. Vaalipaneeli Kirkkonummella, Kirkkoharjun koulu klo 18 alkaen, tilaisuuden puheenjohtajana toimii entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Lasse Lehtinen

5.4. Hakunilan vaalituvan avajaiset klo 16.00 – 17.00, Laukkarinne 4, Hakunilan ostoskeskus

5.4. Vaalipaneeli Veikkolassa klo 18.30 alkaen

6.4. Kampanjointia Porvoossa, Porvoon tori, klo 12-13

6.4. Kampanjointia Korson vaalituvalla klo 14.30 – 15.00, Metsolantie

6.4. Kampanjointia Inkoossa klo 17.00 – 18.00, Delta Cafe, Inkoon venesatama

8.4. Kauppakeskus Myyrmanni, demareiden info-piste, 1. krs, klo 11.00-12.30

8.4. Kampanjointia kauppakeskus Isossa Omenassa, Espoo, klo 13.00-15.00

9.4. Kampanjointia Nummelassa, Pistekaari 6, klo 10.00 – 10.45

9.4. Kampanjointia Kirkkonummella, Prisman edusta klo 11.30 alkaen, paikalla myös SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

9.4. Kampanjointia Isossa Omenassa, Espoo, klo 14.00-15.00

10.4. Kampanjointia Hyvinkäällä klo 12.00-13.00, Paavolan kaupunginosa

10.4. Vaalijuhla Pornaisissa, Laukkosken työväentalo klo 14 alkaen

11.4. Meppiryhmä Tapiolassa, Länsituulenkuja klo 14.00-15.00

13.4. Kampanjointia Nummelassa, klo 11.00-

13.4. Soppatykkikampanjointia Veikkolassa Klo 12.30-14.00

14.4. Kirkkonummen eläkkeensaajat, tapaaminen, Kojan klo 13 alkaen

15.4. Kampanjointia Karkkilassa (aikataulu tarkentuu myöhemmin)

15.4. Kampanjointia Tikkurilassa klo 16.00-16.45, paikalla myös pj Urpilainen

15.4. Kampanjointia Myyrmäessä klo 17.15-18.00, paikalla myös pj Urpilainen

16.4. Kampanjointia Inkoossa (aikataulu tarkentuu myöhemmin)

16.4. Kampanjointia Kirkkonummella, Prisma klo 11.00-12.30

16.4. Kampanjointia Kauppakeskus Sellossa, Espoo, klo 13.00-14.00

17.4. Vaalipäivän sopalla, Tuusula, Kunnantalon edusta, klo 10.30- 12.30

Luottamustehtäviäni:

Kirkkonummen kunnanhallituksen jäsen

kunnanhallituksen kehittämisryhmän pj

kunnanvaltuutettu

Metropolialueen kehittämisen seurantaryhmän jäsen

Helsingin-ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuuston varajäsen

Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan varajäsen

Kirkkonummen Suomalaisen srk seurakuntaneuvoston jäsen

Kirkkonummen kirkkovaltuuston vpj

Kirkkonummen nuorisoasunnot ry varapuheenjohtaja

Suomen nuorisoasuntoliitto hallitus varajäsen

Toiminut avustajaharjoittelijana Euroopan Parlamentissa

Toiminut kahden kansanedustajan avustajana vuosina 2004-2009

asunut useita vuosia ulkomailla

HUOLENPITOA HUOMISESTA
Arkikokemukset hyvinvointivaltion turvaverkkojen heikkenemisestä, terveyskeskuspalveluiden huonosta saatavuudesta sekä muidenkin julkisten palveluiden takkuilevasta tominnasta ja tuloerojen kasvusta eri väestöryhmien kesken herättävät aiheellista huolta.

Suomi on toipumassa globaalin finanssikriisin aiheuttamasta lamasta. EU:n jäsenvaltiona Suomi on joutunut muiden jäsenvaltioiden kanssa tukemaan holtittomasti talouttaan hoitaneita maita (Kreikka ja Irlanti). Käytännössä kysymys on kuitenkin em. maita kritiikittömästi luotottaneiden pankkien suojelusta konkurssia vastaan. Nyt on saatava pikaisesti aikaan valvontajärjestelmä, jolla säädellään kansainvälistä rahoitustoimintaa. Ei ole oikein, että pankkijärjestelmän tehdessä voittoa, rahat kuuluvat pankeille mutta tappiot sosialisoidaan veronmaksajille. Ns. pankkiveron käyttöönottoa olisi myös harkittava.

Sosiaalisin perustein tapahtuvaa muuttoliikettä EU:n sisällä tulisi rajoittaa yhteisellä lainsäädännöllä. Sen avulla olisi mahdollista saada ns. sosiaalishoppailu kuriin.

Hyvinvointivaltio ei ole vain  rahallisten etuisuuksien jakoa vaan huolenpitoa koko väestön osaamisesta terveydestä ja työllistymisestä sekä tulojen ja varallisuuden kohtuullisen tasaisesta jakaantumisesta. Suomalaisesta omistuksesta on pidettävä huolta ja se tarkoittaa mm että valtion yhtiöiden omistus on turvattava. Tarvitsemme kuitenkin laajan pohjan omistukselle,  jossa pörssiyhtiöiden ja valtionyhtiöiden rinnalla toimii monenlaisen omistuspohjan omaavia yrityksiä takaamassa suomalaisten työpaikkojen riittävyyden.

Tärkeää mielestäni on kansalaisesta huolehtiminen ”kehdosta hautaan”. Lapset, nuoret ja ikäihmiset tarvitsevat erityishuomion. Tämä tarkoittaa laadukkaita tasa-arvoisia terveydenhuoltopalveluita, monipuolisia päivähoitopalveluita sekä hyvää yhtenäistä perusopetusta.

Tulevina vuosina ikääntyvien ihmisten määrä lisääntyy huomattavasti, laitospalvelut eivät tule olemaan ratkaisu suurten ikäluokkien tarvitessa tukea päivittäiseen elämäänsä. Ikäihmisten palveluissa on panostettava kotihoidon tukemiseen. Oikeat ja yksilölliset apuvälineet lisäävät heidän selviytymistään arvokkaasti omassa kodissaan. Apuvälineet mahdollistavat myös osallistumisen ja yksilölliset elämäntilannetta vastaavat valinnat.

Koti on ihmiselle paras paikka. Arvokkaan vanhuuden voimme viettää monella tavalla.
Moni meistä haluaa viettää sen omassa kodissaan,  siihen meillä on mahdollisuus ja se on myös yhteiskunnalle paras ja edullisin  vaihtoehto.

Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi on jatkossakin rakennettava vahvan osaamisen tiedon ja taidon varaan

Hyvät koulutuspalvelut lähtevät laadukkaasta peruskoulusta ja takaavat vahvan pohjan kehittää ja syventää omaa osaamista. Kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi koulutuksen merkitystä ei tule unohtaa.

Hyvä ja tasa-arvoinen arki on meidän jokaisen oikeus.
Tästä vastuussa olemme  kaikki yhdessä ja erityisesti yhteisistä asioista päättävät.

HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ TÄMÄ KAIKKI ON SAAVUTETTAVISSA!

Ota yhteyttä rohkeasti ari.harinen@kirkkonummi.fi

Gsm 0503076333 ]]> http://harinen.fi/2011/01/24/yhdessa-onnistumme/feed/ 0 http://harinen.fi/2011/01/24/elaketurvan-murentaminen-ja-pakkokeinot-eivat-pidenna-tyouraa/ http://harinen.fi/2011/01/24/elaketurvan-murentaminen-ja-pakkokeinot-eivat-pidenna-tyouraa/#comments Mon, 24 Jan 2011 11:14:27 +0000 Ari Harinen http://harinen.fi/?p=92  

Julkisuudessa on keskusteltu vilkkaasti eläkeiän nostamisesta aina siitä lähtien, kun ex-pääministeri Vanhanen (kesk) esitti asiaa. Tuolloin hallitus joutui perääntymään julkisen mielipiteen, opposition ja kaikkien palkansaajajärjestöjen painostuksen vuoksi. Asia on kuitenkin edelleen esillä ja ajankohtainen.

Varsinaisesta asiasta, työurien pidentämisestä, ovat kaikki yksimielisiä. Keinoista sen sijaan on erimielisyyttä. Palkansaajajärjestöt ja SDP katsovat, että oikeat välineet löytyvät kuitenkin niiden ihmisten saamisesta työhön, jotka ovat tällä hetkellä ilman työtä, Tämä tarkoittaa käsittääkseni myös kymmeniätuhansia nuoria, alle kolmekymmentävuotiaita. Koko ajan puhutaan työurien jatkamisesta , että se on hyvinvointiyhteiskunnan selviämisen kannalta nyt ensiarvoisen tärkeää. Mielestäni tärkeintä olisi ensin työllistää ne kymmenettuhannet nuoret ennenkuin puhutaan työurien jatkamisesta. >Työssä jaksamisen parantaminen on sitten toinen asia jolla turvattaisiin , että ihmiset jaksaisivat töissä edes nykyiseen eläkeikään saakka.. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan työssä jaksamista edistävät hyvän terveyden ja koulutustason ohella työnantajan tuki ja työn kokeminen tärkeäksi elämänalueeksi.

Onkin kysyttävä miten eläkeiän nostaminen pakolla auttaa näiden tavoitteiden toteutumista? Vastaus on, ettei auta.

Sosialidemokraattien vaihtoehto lähtee nuorisotyöttömyyden katkaisemisesta alkuun, jotta syrjäytymiskehitys voidaan katkaista, työelämän laadun parantamisesta sekä työnantajien kannustamisesta ikääntyvien työntekijöiden työllistämiseen. Työssä jaksamista parannetaan mm. lisäämällä mahdollisuuksia joustaviin työaikoihin sekä vapaaehtoiseen osa-aikatyöhön. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan panostamalla työttömäksi jääneitä ihmisiä voidaan auttaa uuteen alkuun. 60 vuotta täyttäneiden pysymistä työelämässä voidaan tukea alentamalla työnantajamaksuja.

On tärkeää huomata, että nykymuotoinen, vuonna 2005 käyttöön otettu joustava eläkeikä, jossa ihmisille itselleen annetaan enemmän vapauksia päättää omista asioistaan, on toiminut hyvin. Ennen tätä uudistusta eläkeiän alaraja oli 65 vuotta. Suomalaisten keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on noussut uudistuksen käyttöönoton myötä lähes vuodella, ollen tällä hetkellä 59,8 vuotta. Pakollinen eläkeikärajan nosto ei vaikuta siihen kuinka kauan työssä jaksamme, siihen tarvitaan muita toimenpiteitä. Nuoret ovat puoliksi käyttämätön voimavara Suomalaisessa työelämässä heidän työllistäminen luo pohjan myös tulevaisuuden Suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.

Ari Harinen

Eduskuntavaaliehdokas SDP